Rahkasammalta siirretään ennallistetulle Piitsonsuolle

Moottorikelkka huristaa pitkin tasaista, avointa ja lumista suomaisemaa Ilomantsissa. Kelkan perässä on reki, jonka kyydissä on kasa sammalta. Muutamia Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) vapaaehtoisia on suolla valmiina aloittamaan urakkaansa – rahkasammalen talvisiirto on alkamassa Tornatorin omistamalla, ennallistetulla Piitsonsuolla.

Rahkasammalen siirtoistutus osa Hiilestä kiinni -ohjelmaa

Tutkimus rahkasammalen siirrosta toteutetaan osana Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelman rahoittamaa Rahkasammalen paluu -hanketta, jota hallinnoi Suomen luonnonsuojeluliitto partnerinaan Itä-Suomen yliopisto. Tornatorin omistama eteläinen Iso Piitsonsuo on osa Piitsonsoiden noin 350 hehtaarin kokonaisuutta, jonka ennallistamista koordinoi Hiilipörssi Oy. ”Hankkeen puitteissa tehtävä rahkasammalen siirtoistutus eteläisellä Isolla Piitsonsuolla on esimerkki yhteistyön onnistumisen tuomista monipuolisista hyödyistä”, iloitsee SLL:n hankekoordinaattori Tuuli Hakulinen.

Ajatus rahkasammalen siirtämisestä lähti kehittymään ennallistamiskelpoisista soista, joista puuttui rahkasammal lähes täysin. ”Ennen ennallistamistaan eteläinen Piitsonsuo oli esimerkki tällaisesta suosta. Lisäksi Suomen luonnonsuojeluliitossa kiinnostuttiin tutkimuksista, joissa on selvitetty rahkasammalten bakteerien merkitystä metaanipäästöjen vähentämisessä”, Hakulinen kertoo. Voisiko siis rahkasammalta siirtoistuttamalla nopeuttaa sammalkannan elpymistä ja samalla vähentää metaanipäästöjä?

Siirtoistutukset tehtiin käsityönä

Rahkasammalen siirtoistutusta on tehty kahteen otteeseen Piitsonsuon alueelle käsityönä levittämällä nurmikonjyrsijällä silputtua rahkasammalta talikoilla ennallistetun suon pinnalle. Syksyllä sammalta kuljetettiin pitkin suota mönkijällä ja peräkärryllä, ja kevättalvella moottorikelkalla ja reellä.

Ensimmäinen siirto tehtiin syyskuussa 2022 ja toinen nyt huhtikuussa 2023. Syyskuussa 2022 rahkasammalta siirrettiin noin 15 m3 ja sitä levitettiin n. 3000 m2 alueelle. Sammalta levitettiin umpeen laitettujen ojien päälle noin metrin leveydeltä, yhteensä kolmen kilometrin matkalle.

Huhtikuussa 2023 rahkasammalta siirrettiin noin 4 m3, joka levitettiin noin 800 m2 alueelle. Talvella rahkasammalta levitettiin vain kaikkein järeimmin ennallistetulla alueella, joissa ojia on laitettu umpeen sekä padottu. Sammalta levitettiin neljälle 200 m2 koealueelle, jotka sijaitsevat noin 50 metrin etäisyydellä toisistaan.

Ensimmäisiä tuloksia odotellaan syksyllä 2024

Tässä hankkeessa Eeva-Stiina Tuittilan tutkimusryhmä Itä-Suomen yliopistosta tutkii rahkasammalen siirtoistutusmenetelmiä, niiden tehokkuutta ja merkitystä suon palautumiseen, metaanipäästöjen vähentämiseen ja luonnon monimuotoisuuden palautumiseen. ”Tutkimuksessa vertaamme siirtoistutettuja koealueita samalla suolla sijaitseviin, kasvillisuus- ja kosteusoloiltaan vastaaviin verrokkialueisiin, jolloin näemme, palautuvatko siirtoistutetut alueet nopeammin, kuin siirtoistuttamattomat alueet”, kertoo Tuittila. ”Tällöin myöskään pienialaisella rahkasammaleen määrällä ei ole vaikutusta tutkimustuloksiin”, painottaa hankkeessa väitöskirjatyötään tekevä Nina Kumpulainen.

Talvella tehdyn levityksen tuloksien pitäisi näkyä syksyllä 2024, mahdollisesti jo aiemmin.

”Tulevat tutkimustulokset rahkasammalen leviämisestä eri tavoin ennallistetuilla suon osilla antavat arvokasta tietoa siitä, miten tukkimistoimenpiteitä voi ja kannattaa tehdä. Laaja Piitsonsuon kokonaisuus antaa tämän tutkimiselle hyvän lähtökohdan. Kyllähän soiden ennallistamista on tutkittu, mutta tämänkaltainen tutkimus, jossa yksi muuttuja on erilainen tekninen toteutus, on ollut hyvin vähäistä”, summaa Tornatorin luonnonhoidon asiantuntija Rauli Perkiö.

”Mikäli siirtoistutus osoittautuu tutkimuksessa mielekkääksi ennallistusmenetelmäksi, pitää käytännön toteutus suunnitella uudelleen laajemmille pinta-aloille sopivalla menetelmällä”, lisää Tuuli Hakulinen.