Paahdeympäristöä ennallistettiin kulottamalla Ruokolahden Huuhanrannassa

Tornator ja Stora Enso parantavat paahdelajien elinympäristöjä Ruokolahden Huuhanrannan alueella kesäkuun lopulla 2024. Paahdeympäristöjen ennallistaminen on myös yksi puuta jalostavan teollisuuden monimotoisuustiekartan edistämistoimista. Metsäsertifioinnit edellyttävät myös kulotusten tekemistä ja kulotus on myös yksi Tornatorin monimuotoisuusohjelman luonnonhoidon keinoista.

Kulotuksen toteutti Tornator Oyj. Huuhanrannassa luonnonhoitotoimia tehdään kaikkiaan noin seitsemän hehtaarin alalla ja kulotettavaa alaa on tällä kertaa noin hehtaarin alalta. Kulotus toteutettiin illalla sää- ja tuuliolosuhteiden takia. Savua muodostui runsaasti ja se näkyi kauas. Lähialueen asukkaita ja mökkiläisiä ja läheisen uimarannan käyttäjiä oli informoitu kulotuksesta.

Kulotus edistää paahdelajiston elpymistä

Huuhanranta on lajistoltaan Suomen edustavimpia harjuja, ja siksi tärkeä esimerkkikohde paahdelajien elinolosuhteiden parantamiseen. Uhanalaisista paahdelajeista Huuhanrannassa kasvaa muun muassa kangasvuokko, kangasajuruoho ja hietaneilikka. Paahdelajien suurin uhka on metsän kasvaminen umpeen. Siksi paahdeympäristöä kohentavia luonnonhoidollisia toimenpiteitä ovat harvennus- ja pienaukkohakkuut, hakkuutähteiden korjuu sekä kolmen noin puolen hehtaarin kokoisen avoimen alueen kulotus.

Paahdeympäristön ennallistaminen kohdistui alueille, jotka ovat olleet käsittelemättä pitkään ja joissa harjuille tyypillisen lajiston elinolosuhteet ovat heikentyneet muun muassa varjostavan umpeenkasvun seurauksena.

Huuhanrannan uhanalaisen paahdelajiston elinolosuhteita on parannettu lisäämällä kohteiden valoisuutta, paahteisuutta ja poistamalla niiltä biomassaa, kuten oksia ja latvuksia. Kulotuksilla lisätään palanutta ympäristöä. Hoitotoimien tavoite on myös maisemanhoidollinen, kun näkymä harjurinteeltä on avautunut Saimaalle. Alue säilyy puustoisena eikä käsittelyalueen maisemallinen siluetti muutu.

Miksi kulotetaan helteisen sään aikana?

Kulotukset on tehtävä metsäpalovaroituksen aikana, koska silloin metsä on palamiseen riittävän kuivaa. Märällä tai kostealla kelillä kulotus ei onnistu.

Pelastuslaki (7§) antaa mahdollisuuden kulottaa metsäpalovaroituksen voimassaolon aikana erityistä varovaisuutta noudattaen. Lisäksi metsämaan kulotus on aina suoritettava kulotuksen käytännön työhön perehtyneen metsäammattilaisen valvonnassa.

Kulotus on hallittua tulen käyttöä, joka mainitulla erityisellä varovaisuudella voidaan pitää hallinnassa. Kulotukset myös toteutetaan yhteistyössä paikallisen pelastuslaitoksen kanssa.

Makkaranuotiosta tai muusta avotulen käytöstä karannut metsäpalo sen sijaan ei ole hallittua ja varovaisuudella toteutettavaa tulen käyttöä, vaan hallitsematon metsäpalo. Hallitsemattomasti leviävän palon ehkäisemiseksi on avotulen teko kulotuksia lukuun ottamatta kielletty maastopalovaroituksen aikana.

Lisätietoja:
Rauli Perkiö, kulotuksen johtaja, luonnonhoidon asiantuntija, Tornator Oyj, puh. 050 476 3820

Tornator on johtava kestävään metsätalouteen erikoistunut yhtiö Euroopassa. Se omistaa metsiä Suomen lisäksi Virossa ja Romaniassa. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2023 noin 194 miljoonaa euroa ja taseen koko noin 3,5 miljardia euroa. Konserni työllistää suoraan noin 190 henkilöä. Kaikkiaan yhtiön metsät työllistävät suoraan omaa henkilökuntaa sekä yrittäjiä ja heidän työntekijöitään noin 1600 henkilötyövuoden verran. Emoyhtiön omistajat ovat suomalaisia, pääosin institutionaalisia sijoittajia. Tornatorin missio on luoda kestävää hyvinvointia metsästä. www.tornator.fi