Jaksollinen metsänkasvatus talousmetsien hoidossa – vaiheet metsän perustamisesta uudistushakkuisiin
Talousmetsien metsänkasvatus voidaan jakaa kahteen kasvatusmenetelmään: jaksolliseen kasvatukseen ja jatkuvaan kasvatukseen.
Tässä blogitekstissä keskitymme jaksolliseen kasvatukseen, joka jakautuu kolmeen vaiheeseen: metsän perustamiseen, kasvatukseen ja uudistamiseen.
Uuden metsän perustaminen: Huolellisesta pohjatyö tärkeässä roolissa
Metsän kasvatuksessa on kaksi tärkeää kulmakiveä, jotka vaikuttavat esimerkiksi metsän hyvinvointiin, hiilensidontaan sekä lopulta tuotto-odotuksiin. Nuo kaksi kulmakiveä ovat laadukas maanmuokkaus ja laadukkaat taimet tai siemenet.
Laadukas maanmuokkaus takaa taimien hyvät kasvuolosuhteet. Kun metsänviljelyssä käytetään jalostettua taimi- ja siemenmateriaalia, saavutetaan luonnon taimia korkeampi puun tuotos ja parempi hiilensidonta. Karuille ja maisemallisesti herkille alueille voidaan perustaa taimikko myös luontaisesti siemenpuita hyödyntäen.
Kasvatusvaihe: Oikea-aikainen taimikonhoito, lannoitukset ja harvennushakkuut takaavat parhaat mahdolliset kasvuolosuhteet
Taimikonhoidon tarkoitus on varmistaa viljelytaimien kasvumahdollisuudet raivaamalla aluskasvillisuutta, jotta taimille on riittävästi kasvutilaa.
Oikein valituilla kasvatusmetsien kasvatuslannoituksilla voidaan lisätä puuston kasvua ja hiilensidontaa etenkin nuorissa ja varttuneissa kasvatusmetsissä. Lannoitetun metsän kasvu lisääntyy 2—6 kuutiota vuodessa hehtaarilla, jolloin metsän kiertoaika ja harvennusväli lyhenevät. Puusto myös järeytyy nopeammin ja arvokkaan tukkipuun määrä lisääntyy.
Lannoituksilla katsotaan tutkimusten mukaan olevan noin 10-kertainen positiivinen ilmastovaikutus. Tällä tarkoitetaan sitä, että puusto pystyy sitomaan hiilidioksidia ilmakehästä 10 kertaa enemmän kuin mitä lannoitteiden valmistaminen, kuljettaminen ja levittäminen vapauttaa ilmakehään. Lannoitukset on kuitenkin kohdennettava huolellisesti riskien minimoimiseksi. Lannoitukset voivat aiheuttaa ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin ja altistaa puustoja lumi- ja myrskytuhoille.
Harvennushakkuilla luodaan uudistushakkuuseen kasvatettaville puille kasvuedellytykset. Harventamisella voidaan vaikuttaa myös puulajisuhteisiin eli ylläpitää sekapuustoisuutta, joka lisää muun muassa metsien tuhonkestävyyttä. Ensiharvennus tehdään kasvupaikasta ja puulajista riippuen puuston ollessa 10–16 metrin pituista. Tavallisesti seuraava harvennus tehdään noin 10–20 vuoden päästä ensiharvennuksesta, jolloin metsästä saadaan myös tukkipuuta.
Uudistaminen: Pitkäjänteisen työn tulokset realisoituvat
Jaksollisen kasvatuksen lopussa tehdään uudistushakkuu. Uudistushakkuulle ei ole tiettyä oikeaa aikaa, vaan se riippuu metsänomistajan tavoitteista sekä metsästä.
Mitkä ovat Tornatorin tavoitteet, ja miten ne vaikuttavat uudistushakkuiden ajankohtaan? Lue blogi: Mitä periaatteita Tornator noudattaa metsien kasvatuksessa?
Miten jatkuva kasvatus eroaa jaksollisesta? Lue blogi: Mitä on jatkuva kasvatus ja milloin se on hyvä valinta metsänhoitoon?