Yhteisen suon äärellä ei kaivauduta poteroihin

Koitajoella metsäkoneen hytissä ja lapion varressa metsäalan ja ennallistamisen ammattilaisilla on yhteinen tavoite. Käynnissä on Suomen suurin yksityinen ennallistamisponnistus – kalastusosuuskunta Lumimuutoksen Koitajoki-hanke, joka ulottuu Tornatorin maille.

Miten kalastusosuuskunta ja Suomen suurin yksityinen metsänomistaja päätyivät yhteisen asian äärelle suolle? Vastaus löytyy Osuuskunta Lumimuutoksen historiasta.

Kalastusta päätoimialanaan harjoittanut osuuskunta aloitti ennallistamistoiminnan noin 15 vuotta sitten.

”Ammattikalastajat tykkäävät kalastaa ja vetää nuottaa vesillä, jotka voivat hyvin. Meidän mielestämme oli luontevaa panostaa vesistöjen kuntoon ja kunnostukseen”, Lumimuutoksen toinen perustaja, kalastaja ja tutkija Tero Mustonen kertoo.  

Tuorein ponnistus, Ilomantsin ja Lieksan alueelle sijoittuva Koitajoki-hanke, ulottuu myös Tornatorin maille.

”Ennallistamisen etu on siinä, että siinä pyritään yhteisten elinympäristöjen, kuten järvien tai jokien tilan parantamiseen. Konkreettisella tekemisellä voidaan päästä eteenpäin monesta vaikeasta kysymyksestä, johon on helppo jumittua”, Mustonen sanoo.  

Palaavat lajit ja mittaustulokset kertovat onnistumisesta

Kun halutaan parantaa vesien laatua, katseet kääntyvät sen valuma-alueille. Valuma-alueiden kunnostaminen voi vähentää ravinteiden ja haitallisten aineiden huuhtoutumista vesistöihin. Lumimuutoksen keinovalikoimaan kuuluvat esimerkiksi soiden ennallistaminen ja virtavesien uomien ja valuma-alueiden sekä virtaamaolosuhteiden palauttaminen luonnontilaan.

Koitajoellakin suon ennallistamisen toivottu vaikutus pitkässä juoksussa on Koitajoen vedenlaadun paraneminen. Tulevat vuodet kertovat yhteistyön onnistumisesta.

Avainlajien seurannan lisäksi tarvitaan veden laadun tieteellistä tutkimusta ja mittaamista. Mittauksissa seurataan muun muassa kiintoaines-, fosfori-, typpi- ja elohopeapitoisuuksia.

Mustonen toteaa, että ihmisen parhaista yrityksistä huolimatta luonto lopulta päättää, mitä alueista tulee.

”Tutkimukset osoittavat, että ennallistettu alue ei ole sama asia kuin luonnontilainen, mutta se voi olla hyvin lähellä ja samankaltainen. Yleisesti luonto kuitenkin hyväksyy hyvin ennallistetut alueet elinympäristönä, ja ravintoketjut alkavat toipua.”

Kumppanuus on sitä, että myös näkemyseroista voidaan keskustella  

Historiansa aikana Lumimuutos on ennallistanut Suomessa yli 50 luontokohdetta. Etenkin Pohjois-Karjalan alueella Lumimuutoksen ja Tornatorin tiet ovat ristenneet aiemminkin, sillä Tornator on yksi alueen suurimmista metsänomistajista.

Mustonen kertoo, että Lumimuutoksen ja Tornatorin yhteistyö on sujunut hyvissä merkeissä. Toimintaa ohjaa yhteistyösopimus, joka kertoo missä kohteissa ja miten toimitaan.

Näkemyserojakin tulee vastaan. Haasteelliset hetket liittyvät siihen, että Tornatorin tavoitteet ovat tuottavassa metsätaloudessa ja yhtiö toimii tavoitteensa mukaisesti. Esimerkkinä näistä keskusteluista on ollut esimerkiksi ennallistettavien soiden keskellä olevien kivennäismaiden jättäminen hakkuiden ulkopuolelle.

Lumimuutos jättäisi koskematta alueita, jotka Tornator liiketoiminnan näkökulmasta hyödyntää. Tärkeää on sopia ennallistettujen alueiden luonnontilan säilyttämisestä.

”Muun muassa näistä on vaihdettu rehellisiä mielipiteitä puolin ja toisin”, Mustonen sanoo. 

Kärkäs keskustelu ei ratkaise maankäytön ongelmakohtia

Metsäkeskustelu on käynyt jo vuosia kuumana. Mustonen ei usko, että vastakkainasettelu ja muuttumaton puhe ratkaisevat kysymyksen kestävästä maankäytöstä.   

”Meidän pitää hakea tilannetta, jossa isot toimijat muuttavat käytänteitä parempaan suuntaan. Sillä on isoja vaikutuksia luontokadon kannalta.” 

Hyvänä esimerkkinä Mustonen nostaa esille Tornatorin jatkuvan kasvatuksen lisäämisen rehevillä turvemailla: 

”Tornatorin uudet käytänteet turvemailla, kuten jatkuva kasvatus ja maastossa käytettävät erityistekniikat, ovat merkittävä askel eteenpäin isolta toimijalta.”  

Turvemaiden jatkuvan kasvatuksen lisääminen on osa Tornatorin monimuotoisuusohjelmaa. Suoluontoympäristöjen ennallistaminen on sekin yksi ohjelman painopisteistä.