Miksi Tornator haluaa käynnistää monimuotoisuusohjelman?

Tornatorille on ensiarvoisen tärkeää, että yhtiö hoitaa metsiään yli sukupolvien eli varmistaa toimintansa pitkän aikavälin kestävyyden. Luonnon monimuotoisuuden huomioivat toimet ovat olleet aina osa yhtiön toimintaa, mutta halusimme lisäksi osoittaa, kuinka yksittäinenkin toimija voi asettaa luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle merkittäviä konkreettisia ja mitattavia tavoitteita, jotka ylittävät sertifioinnin tason. Monimuotoisuuden turvaaminen on viisasta liiketoimintaa, sillä hyvinvoiva metsä on elintärkeää myös metsäelinkeinon kannalta.

 

Mitä Tornator tekee jatkossa toisin mitä on aikaisemmin tehnyt?

Monimuotoisuusohjelman myötä Tornatorin talousmetsien luonnonhoitoa kehitetään esimerkiksi suojatiheiköiden perustamisen, sekametsien sekä jatkuvapeitteisen kasvatuksen osalta. Lisäksi lisäämme aktiivisen luonnonhoidon määrää kolmanneksella ja tavoittelemme 50 % lisäystä yhtiön omistamien suojelualueiden määrään. Monimuotoisuusohjelmassa tärkeässä osassa on kokonaisvaltaisten monimuotoisuusindikaattorin kehittäminen sekä niiden käyttöönotto. Lisäksi tutkimusyhteistyön määrää lisätään. Monimuotoisuusohjelma tarjoaa myös alustan metsäalan ajankohtaisen kestävyysviestinnän toteuttamiselle.

 

Miksi suon ennallistamisessa kaivinkoneet möyrivät turvemaata?

Uhanalaisten suoluontotyyppien tilaa parannetaan ojitettujen soiden ennallistamisen avulla. Ennallistamisessa suoveden pinta nostetaan takaisin alkuperäiselle tasolle ja autetaan siten kasvillisuutta ja muuta eliölajistoa palautumaan kohti alkuperäistä suolajistoa. Käytännössä tämä tarkoittaa kaivinkoneilla tehtävää ojien tukkimista ja patoamista sekä mahdollisesti koneellista puuston korjuuta. Suo-ojiin tehtävien patojen on oltava tarpeeksi kestäviä ja niitä on oltava riittävästi veden nousemiseksi saroille, minkä takia työssä hyödynnetään kaivinkoneita.

 

Miksi puut kaadetaan ennallistettavalta suokohteelta?

Luonnontilaisesti puuttomille soille on syntynyt ojituksen seurauksena heikkokasvuista puustoa, mutta karut suot ovat metsätaloudellisesti kannattamattomia. Soilla kasvava puusto kuitenkin haihduttaa soilta vettä, minkä takia pelkällä ojien tukkimisella tai patoamisella suoveden pintaa ei saada nousemaan ekosysteemien ennallistumisen edellyttämälle tasolle. Alun perin puuttomilla soilla puusto myös heikentää avoimiin elinympäristöihin sopeutunutta suolajistoa varjostuksella. Ennallistettavilla soilla kuitenkin esimerkiksi mättäillä kasvavat lakkapäät, kelot, kuivat sekä selvästi suuremmat puuyksilöt säästetään. Puustoa jätetään aina vähintään 20 runkoa hehtaarille monimuotoisuuden turvaamiseksi.

 

Miksi metsiä ja soita suojellaan?

Lajiston ja luontotyyppien monimuotoisuuden turvaamien edellyttää talousmetsien luonnonhoidon lisäksi myös metsätalouden ulkopuolelle jätettävien arvokkaiden elinympäristöjen ja uhanalaisten lajien elinalueiden suojelemista. Suojelualueverkoston tulee koostua monipuolisesti erilaisista elinympäristöistä ja luontotyypeistä. Suojelualueita tulee myös olla riittävästi lajien tarpeisiin, jotta ne löytävät suojaa ja ravintoa ja kykenevät lisääntymään sekä tarvittaessa levittäytymään uusille elinalueille.

 

Mitä on jyrsinmuokkaus ja miksi sitä tehdään?

Jyrsinmuokkaus on turvemaille soveltuva maanmuokkausmenetelmä, jossa maan pintaa rikotaan ja liikutellaan mahdollisimman vähän. Kevyt maanmuokkaus vähentää vesistökuormitusriskiä, säilyttää aluskasvillisuuden kuten sammalien ja jäkälien peittävyyksiä ja lajirunsautta sekä edistää maalahopuun säilymistä turvemaiden uudistuskohteilla. Tornator on ainut jyrsinmuokkausta hyödyntävä taho.

 

Miten monimuotoisuusohjelma näkyy alueellisesti?

Toimenpiteiden toteutus on mahdollista kaikkialla Suomessa Tornatorin mailla. Luonnollisesti toimenpiteet tulevat painottumaan Tornatorin metsänomistuksen ydinalueille Itä-Suomessa ja Oulun seudulla.

 

Painottuuko toimet jollekin tietylle maantieteelliselle alueelle?

Monimuotoisuusohjelman mukaiset toimet koskevat kaikkia Tornatorin Suomessa sijaitsevia metsiä ja soita. Ojitettujen soiden ennallistamistoimia ja muita aktiivisia elinympäristöjen luonnonhoidollisia toimenpiteitä tehdään sellaisilla alueilla, joilla soveltuvia kohteita esiintyy.

 

Miten talousmetsien luonnonhoito eroaa aktiivisesta elinympäristöjen hoidosta?

Ekologisesti kestävästi hoidetut talousmetsät tarjoavat elintilaa sekä lajistolle soveltuvia leviämisreittejä suojelualueiden välillä. Talousmetsien luonnonhoitoa tehdään jokaisten metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä. Keskeisiä talousmetsien luonnonhoidollisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi suojatiheikköjen perustaminen, lahopuun turvaaminen, vesistöjen suojakaistat sekä sekametsäviljely. Talousmetsien luonnonhoidon lisäksi luonnon monimuotoisuutta voidaan aktiivisesti lisätä elinympäristöjen hoidolla. Hoitoa tehdään kohteissa, joiden luonnonarvot ovat vähentyneet esimerkiksi ihmisen toiminnan takia, elinympäristöjen umpeutumisen seurauksena, luonnollisten häiriöiden kuten metsäpalojen vähentymisen tai vieraslajien leviämisen vuoksi. Esimerkiksi lehtojen hoito, kulotus, kosteikkojen perustaminen sekä lähteiden kunnostus ovat keskeisiä keinoja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseksi.

 

Miten ohjelman vaikutuksia metsäluonnon tilaan seurataan?

Muutokset elinympäristöissä ja lajistossa tapahtuvat hitaasti, minkä takia Tornatorin monimuotoisuusohjelman ohjelmakaudeksi valittiin kymmenen vuotta. Luonnontilan kehitystä ja luontotekojen vaikuttavuutta seurataan välillisillä mittareilla monimuotoisuutta indikoivien metsien rakennepiirteiden kehittymisen sekä suojelun ja muiden aktiivisten monimuotoisuustoimenpiteiden toteuttamisen kautta. Seuraamme esimerkiksi puulajisuhteita, lahopuujatkumoa, metsien rakennetta, luonnonsuojelualueiden ja arvokkaiden elinympäristöjen määrää sekä toteutuneita luonnonhoitohankkeita. Määrittämämme mittarit ovat tarkemmin nähtävillä monimuotoisuusohjelmassamme ja ohjelmakauden alkutaipaleella lisäämme Tornatorin metsien monimuotoisuutta indikoivia mittareita nettisivuillemme.