Metsätaloutta turvemailla – jyrsinmuokkaus soveltuu turvemaille

Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus tarkoittaa metsän kasvattamista peitteisenä ilman uudistushakkuita ja se soveltuu erityisesti turvemaille. Turvamailla jatkuva kasvatus vähentää kunnostusojitusten tarvetta, ja edistää turvemaihin sitoutuneen hiilen säilymistä sekä vähentää vesistöjen kiintoaineis- ja ravinnekuormitusta. Lisäksi monelle metsälajille puuston vaihtelevuus ja jatkuvapeitteisen latvuskerroksen tuoma varjostus on yksi tärkeimmistä elinympäristön ominaisuuksista.

Valitsemalla mahdollisimman kevyt uudistusalojen muokkaustapa voidaan merkittävästi edistää lahopuun säilymistä, pienentää aiheutuvaa vesistökuormitusta sekä säästää aluskasvillisuutta. Tornatorilla on turvemaiden metsänuudistamisessa käytössä ainoana Suomessa ympäristöä säästävä jyrsinmuokkaus, jota pidetään yhtenä kevyimmistä tarjolla olevista maanmuokkausmenetelmistä.

Maanmuokkaus on tärkeä osa metsän kasvatusta

Maanmuokkaus on tärkeä uudistamistoimenpide, joka luo siemenille hyvät itämisolosuhteet kosteuden ja lämpötilan puolesta sekä turvaa taimien alkuvaiheen kehityksen. Onnistunut maanmuokkaus vähentää riskiä esimerkiksi hyönteis- ja myyrätuhoille sekä antaa taimille etumatkaa muuhun kilpailevaan kasvillisuuteen nähden.

Maanmuokkausta käytetään kaikissa metsänuudistamismenetelmissä: istutuksessa, kylvössä ja luontaisessa uudistamisessa. Maanmuokkausmenetelmiä on useita erilaisia ja oikean menetelmän valintaan vaikuttavat kasvupaikka, puulaji sekä uudistamistapa.

Jyrsinmuokkaus soveltuu pehmeille turvemaille

Jyrsinmuokkain on kaivinkoneen perään asetettava itsevetävä ja jatkuvatoiminen Neva 111.2-jyrsin, joka tuottaa kaksi 50 senttiä leveää muokkausjälkeä, jotka ovat kahden metrin etäisyydellä toisistaan. Jyrsinterät sekoittavat raakahumuskerroksen ja turpeen 20–50 cm syvyydeltä. Muokkauksen yhteydessä on mahdollista kylvää myös männynsiemen suoraan muokkausjälkeen. Kumipyörät ja kantavat telat ehkäisevät painaumien syntymistä pehmeillä turvemailla.

Lahopuusta riippuvaiset lajit kiittävät

Jyrsinmuokkauksen ympäristöystävällisyys perustuu siihen, että jyrsinnässä metsämaata liikutellaan mahdollisimman vähän, jolloin esimerkiksi vesistöhaitat ovat pienemmät ja haitalliset vaikutukset maanpinnan kasvillisuuteen ja lahopuuhun ovat vähäisemmät.

Lahopuita voidaan siirtää kaivurin kauhalla muokkauksen tieltä, jolloin ne säilyvät ehjinä paremmin. Muokkausjälki on sivusta päin katsottuna melko huomaamaton ja kasvillisuus palautuu nopeasti muokkausjälkeen. Kevyt maanmuokkaus auttaa säilyttämään aluskasvillisuuden kuten sammalien, jäkälien ja putkilokasvien peittävyyksien ja lajirunsautta.

Rehevillä mailla jyrsinmuokkaus ei ole optimaalinen valinta

Jyrsintä on myös nopeampi maanmuokkausmenetelmä kuin kaivinkonemuokkaus. Jyrsinmuokkaus soveltuu erityisesti karuille ja karuhkoille turvemaille. Jyrsintä ei kuitenkaan sovellu reheville maille, koska kylvötaimet jäävät helposti hakkuun jälkeen runsastuvan kasvillisuuden alle. Menetelmä sopii siis sinne, missä muutenkin uudistamismenetelmänä käytettäisiin kylvöä. Jyrsinmuokkausta voidaan käyttää myös ilman kylvöä luontaisen uudistamisen aloilla, joissa siemenpuut tai reunametsät hoitavat alueen siementämisen.