Suojaustoimia Tikankontin säilyttämiseksi Hyvinkäällä

Harvinaista lajia suojeltava myös liialta ihailulta

Yksi Etelä-Suomen harvoista tikankontin esiintymäpaikoista on Tornatorin omistamalla pienellä suojelualueella Hyvinkäällä. Kasvupaikan lähellä on pieni vanha kalkkilouhos. Paikalla on useita komeasti kukkivia kasvustoja, mutta myös yksilöitä, jotka eivät tällä hetkellä kuki. Paikka on melko hyvin ihmisten tiedossa, sillä metsässä kulkee polku kasvustolta toiselle. Tikankontti onkin hiukan kärsinyt liiallisesta ihailusta. Kukkivia yksilöitä ihailtaessa ja kuvattaessa kukkimattomia on tullut tallotuksi. Kasvit olivat ennen aidattu matalilla aidoilla, mutta ajan saatossa nämä aidat olivat jo osin romahtaneet tai kokonaan hävinneet. Tämän vuoksi tikankonttien suojaksi rakennettiin kesällä 2016 uudet aidat Tornatorin ja aluetta hoitavan Metsähallituksen yhteistyönä. Aitojen tarkoituksena on ohjata kävijöiden kulkua ja suojata tikankontteja. Toiveena on, ettei matalien aitojen sisäpuolelle mennä. Lähivuosina on tarkoitus myös varovaisesti poistaa tikankonttien lähellä kasvavia kuusia liiallisen varjostuksen vähentämiseksi. Näillä toimenpiteillä taataan upean kasvin säilyminen tällä kasvupaikalla vielä pitkään.

Harvinaisuus Etelä-Suomessa

Tikankonttia esiintyy Suomessa hajanaisesti koska sopivia kalkkipitoisia maita on lähinnä lehtokeskuksissa. Tikankontille elinympäristöksi kelpaa niin lehdot, korvet, rämeet kuin jopa avosuot, kunhan maaperässä on kalkkia. Tikankonttia esiintyy Etelä-Suomessa parilla kymmenellä paikalla, suurin osa Suomen tikankonttiesiintymistä on Kainuussa ja tärkein yksittäinen tikankontin suojelualue on Oulangan kansallispuisto Kuusamossa. Tikankontti on rauhoitettu jo vuonna 1952 ja se on EU:n luontodirektiivin suojaama laji, jonka suojelemiseksi on perustettava suojelualueita. Tikankonttien määrä on Suomessa vähentynyt, kasvupaikkoja on aikanaan tuhoutunut niin soiden ojitusten kuin uudistushakkuiden myötä. Nykyään uhkatekijöinä ovat kasvupaikkojen kuusettuminen, kuluminen ja edelleen keräily.

Tikankontin kukkiessa kasvia on vaikea sekoittaa mihinkään muuhun lajiin. Kasvi on hyvin pitkäikäinen ja saattaa esiintyä kasvupaikallaan vuosikymmeniä. Etelä-Suomessa tikankontti kukkii juhannuksen tienoilla ja näyttäviä kukkia on varressa tavallisesti yksi, joskus kaksi tai jopa kolme. Kasvualusta on kalkkipitoinen ja kasvupaikka puolivarjoisa. Liian varjoisessa paikassa tikankontti lopettaa kukkimisen.

Yhteiselämä sienirihmaston kanssa

Tikankontti on kämmekkäkasvi ja kämmeköiden tapaan sillä on erikoinen yhteiselämä maassa esiintyvien sienirihmastojen kanssa. Tikankontti leviää erittäin pienistä siemenistä, joista kasvavan taimen solukkoon tunkeutuu sienirihmoja sisäiseksi sienijuureksi. Sienirihman avulla taimi saa ravintoa ja vasta noin nelivuotiaana kasviin kehittyy ensimmäinen vihreä, yhteyttävä lehti. Kasvin vanhetessa lehtien määrä lisääntyy ja vähitellen kasvi tulee riippumattomaksi sienijuuresta. Kehitys on hyvin hidasta, tikankontti kukkii ensimmäisen kerran vasta 11-16 vuotiaana! Ja tällöinkin vain, jos olosuhteet ovat suotuisat.

Kirjoittaja työskentelee suunnittelijana Metsähallituksen Etelä-Suomen Luontopalveluissa.

Lisätietoja: Ympäristöasiantuntija Heikki Myöhänen, Tornator Oyj