Lannoittaminen on paras ja nopein tapa lisätä metsien kasvua ja niiden kykyä sitoa hiiltä, sillä lannoitetussa metsässä puut kasvavat nopeammin ja puuntuotos hehtaaria kohden on suurempi.
Kasvatuslannoitus tehostaa puuntuotantoa etenkin nuorissa ja varttuneissa kasvatusmetsissä. Lannoitetun metsän kasvu lisääntyy 2—6 kuutiota vuodessa hehtaarilla, jolloin metsän kiertoaika ja harvennusväli lyhenevät. Puusto järeytyy nopeammin ja arvokkaan tukkipuun määrä lisääntyy.
Terveyslannoituksella korjataan ravinnehäiriöitä, jotka haittaavat puuston normaalia kasvua. Lannoitusten ansiosta puut pystyvät hyödyntämään metsämaan kasvupotentiaalin entistä paremmin ja elinvoimaiset puut sietävät myös metsätuhoja paremmin.
Lannoitus voi kuitenkin myös aiheuttaa ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin ja altistaa puustoja lumi- ja myrskytuhoille, ellei lannoituksia kohdenneta huolellisesti oikeisiin kohteisiin riskien minimoimiseksi.
Tarkat kriteerit lannoitusten kohdentamiselle
Lannoitukset suunnitellaan tarkasti paikkaan sidotun tiedon perusteella. Metsävara- ja muiden käytettävissä olevien tietojen perusteella pystymme valikoimaan vuosittain parhaiten kannattavimmat kohteet puutosoireiden ehkäisemiseksi ja kasvun parantamiseksi. Kohteiden valintakriteereinä käytetään muun muassa puuston ikää, määrää, järeyttä, tiheyttä, laatua, puulajiosuuksia, terveydentilaa, aikaa edellisestä hakkuusta ja myös edellisestä lannoituksesta, aikaa seuraavaan hakkuuseen sekä kohteen maantieteellistä sijaintia, lämpösummavyöhykettä ja kasvupaikan ravinteisuutta. Lisäksi huomioidaan kohteen monimuotoisuustiedot arvokkaista luontokohteista, pohjavesialueista ja muista mahdollisista käytönrajoituksista, jotta lannoitukset saadaan kohdennettua vain suositusten ja sertifiointikriteerien mukaisesti sallituille alueille.
Lannoitukset toteutetaan suunnitelmien mukaisesti ja toteutumat dokumentoidaan paikkatietoina toiminnanohjausjärjestelmäämme. Näin pystymme myös jälkikäteen seuraamaan lannoitusvaikutuksia kohteittain, kasvupaikoittain ja yhteensä.
Lannoituksilla katsotaan olevan noin 10-kertainen positiivinen ilmastovaikutus. Puusto pystyy sitomaan hiilidioksidia ilmakehästä 10 kertaa enemmän kuin mitä lannoitteiden valmistaminen, kuljettaminen ja levittäminen vapauttaa ilmakehään. Metsien lannoitus on siten mitä parhain ilmastoteko.